Vihkopostaus 1/2

Onpas ollut paljon menoa! Kamerakin jouduttiin lähettämään takaisin, uusi tulee onneksi ensiviikolla. Mutta tässä vihdoin se vihkopostaus mistä olen jo puhunutkin.

Tässä postauksessa ajattelin esitellä hevosten (nykyisten ja vanhojen) luonnoksia, laitan vierelle myös sitten kuvan lopputuloksesta. Löysin monia muitakin luonnoksia, mutta lopputuloksesta ei sitten enää löytynytkään kuvaa.

Ennen blogia tein sivuille vähän samantyylisen esittelyn, jossa kerroin myös paljon näistä hevosista ja niiden toteutuksesta. Käykää kurkkaamassa täällä, jos kiinnostaa!

Ensimmäisenä uusin Valo-poni.

Ami.

Gabi, myyty.

Jawna, myyty. Ulkonäkö ei oikein vastannut toiveitani, voisinpa tehdä uuden samoilla tiedoilla.

Devi, muuten melko identtinen, sukupuoli tosin vaihtui.

Cali ja ikivanha luonnos, kaikki ulkonäköä lukuun ottamatta vaihtui.

Fidel, myyty aikoja sitten.

Ja vielä viimeisenä rakas Silerini, joka valmistui noin neljä vuotta sitten.

-Nea

Keskeneräisiä hevosia ja ponisuunnitelmia

Hyvää juhannusta, toivottelee Nea villasukat jalassa ja viltti niskassa. Miten niin vilukissa.

Ah, ihanaa taas vaan rauhoittua, laittaa rauhallista musiikkia ja jatkaa ponin ompelua. Sainkin sen juuri ympäriommeltua, seuraavaksi täyttäminen, ai että kun inhoankin sitä vaihetta.

Siinä kaikki puolivalmiit! Näistä kolme aloitin viikko sitten, kaksi tulee myyntiin, yksi tilaushevonen ja yksi oma. :)

Vinski myyty hyvään kotiin Kht Jemaan Gabin ja Reetun seuraksi. Olihan se suloinen tamma, mutta hitusen liian iso kuten Gabikin. En tajua miten hevoseni yhtäkkiä suurenivat niin paljon, Silerikin on melkein puolet Vinskin koosta. Henkilökohtaisesti kuitenkin tykkään vähän pienemmistä tapauksista, etenkin kun Sylviä lukuun ottamatta otukseni ovat kaikki poneja. Olen välillä miettinytkin nimenvaihtoa Kuunvarjon Ponitalliksi, miltä kuullostaisi?

Koska poneja lähtee, tulee myös uusia tilalle! :) Hirveästi on ideoita, alla muutama kuva, ensimmäinen on ainakin vuoden vanha luonnos. Rakastan muistiinpanoja ja luonnoksia, minulla onkin kolme vihkoa omistettuna keppihevosjutuille. Piirrän lähestulkoon kaikki saamani ideat paperille, ja melkein jokaisesta tallimme hevosesta löytyy luonnos. Voisin tehdä joskus niistä postauksen.

-Nea

Tilareita ja myyntihevonen

Tässä kesän alussa tosiaan aloitin tekemään piitkästä aikaa tilareita. Tai no, olenhan niitä aina silloin tällöin tehnyt kun on yksärillä pyydetty. Tässä valmistuneita:

Eli ensimmäisenä valmistui selle francais. Tilaajan kanssa oli pientä ongelmaa, mutta tämä Codyksi nimetty tamma pääsi kuitenkin perille ja omistaja näyttää tykkäävän. Olen saanut niin videoita, kuin kuvakollaasejakin tilaajalta Codystä.

Seuraavana englantilainen täysiverinen. Väritys oli tosi kiva, pidän ihan hirmuisesti tuosta punaruskeasta kankaasta. Aluksi en uskonut, että tuo harjalanka sopisi kankaan kanssa, joten lähdimme äidin kanssa kaupungille etsimään sopivaa lankaa. Kävimme kahdeksassa liikkeessä, emmekä löytäneet edes punaruskeaa, saatika oikean sävyistä. Tuo reissuhan oli täysin turha,sillä tuo harjalanka on oikein sopivan väristä.

Sitten eestin puoliverinen, sain malliksi oikean hevosen, joten toteuttaminen oli aika kivaa. Tein samalla kaavalla kuin edellisen, siksi ovat melkolailla samannäköisiä. Pääsin myös pitkästä aikaa tekemään suitsia! Viimekerrasta on sen verran pitkä aika, että unohdin kokonaan omistavani alumiiniteippirullan, joten kuolaimissa onkin nyt poikkeuksellisesti foliota, mitä olen ennemmin käyttänyt. Toimii kyllä ihan yhtä hyvin tuossa suukappaleessa, renkaita siitä on vähän vaikeampi tehdä.

Sitten viimeisenä ratsuponi. Innostuin heti kaavakkeen nähdessäni, kun pääsen tekemään ratsuponin velboasta! Ehkä vähän innostuin liikaakin, sillä jotenkin päässäni mielsin että pääsen kokeilemaan uutta kinuskin väristä velboaa, ja kun sain hepan ommeltua kokoon, tajusin että tilaaja olikin tarkoittanut sambaa, ja että kangaslistassani tuon velboan olin nimennyt toffeenväriseksi. Tollo minä, onneksi tilaajalle kävi tuokin. Jotenkin itsekkin ihastuin tuohon pieneen poniin. Fleece kun vähän venyy joka suuntaan ja omistavani vanu on vielä todella huonoa (liian pehmeällä vanulla ei täytöstä tule mitään!), mutta tuo velboa toimi juuri niinkuin halusin. Herasilmät onnistuivat vielä harvinaisen hyvin, normaalin ompelun sijaan liimasin ne, jotta tuo ohut fleece ei hirvesti venyisi. Äiti tykästyi tuohon tilaajan suunnittelemaan merkkiin. :) 

Viikonlopuksi tilaritopassani on 5€:n alennus, ja tilauksia onkin tullut heti kolme! Tällä hetkellä ompelen haflingeria, jonka mallina on oikea poni. Juuri suunnittelin omallekin tallille haflingeria. Olen huomannut että etenkin keppihevosten kanssa tykästyn todella helposti voikkoihin tapauksiin! 

Ja vielä loppuun myyntiheppa. Hetihintana 50€, vähän on tinkimisvaraa, vaikka työmäärän puolesta voisin pyytää paljon enemmän. Hepan tein jo itseasiassa puoli vuotta sitten.

-Nea

Alkuhöpinät

Heipähei, minäkin vihdoin täällä! :)

Olen jo pari vuotta miettinyt kuinka kivaa olisi kirjoittaa omaa blogia, johon voisin kertoa päiväkirjan tavoin keppihevosharrastuksestani. Syntymäpäivälahjakseni sain vihdoin oman järjestelmäkameran, jolla voin kuvailla juuri silloin kun haluan ja niin paljon kuin haluan. Tiesin heti tekeväni kuvarikkaan blogin.

Tämä blogi tulee sisältämään kuvia ja tekstiä keppihevosharrastuksestani. Enää en niillä ratsastele, mutta sen sijaan kerron valmistuneista myynti- ja tilaushevosista, tallin uusista ja vanhoista asukeista, varusteista ja ostoksista, sekä muuhun keppihevosiin liittyvästä. Postausideoita minulla on listattuna valtavasti, pyrin myös järjestämään esimerkiksi arvontoja ja muuta tapahtumaa teille lukijoille! ;)

Ja kuka on kirjoittaja?
Nea, 17-vuotias lukiolaistyttö Seinäjoelta. Vuodesta 2007 olen pitänyt keppihevostalli Kuunvarjoa, josta löytyy vanupäisiä ponipalleroita joka lähtöön. Keppihevosten lisäksi harrastan muodostelmaluistelua.

Liity ihmeessä lukijaksi, niitä tämä blogi tarvitsee! Kommentit ja postausehdotukset ovat myöskin enemmän kuin tervetulleita. :)

-Nea